1. ensimmäinen kerta kun merikuhakäärme uskaltaa näyttäytyä
2. miten kaikki saikaan alkunsa
3. merikuhakäärmeen ikävä
4. merikuhakäärme saa ystäviä
5. merikuhakäärmeen salaisuus

Salaperäisen merikuhakäärmeen tarina

Merikuhakäärme, a beautiful pink dragon-like creature, shyly waving from the sea with a small village in the background

Pienessä kylässä meren rannalla asui kiltti olento nimeltä Merikuhakäärme. Se oli kaunis, lohikäärmeen kaltainen olento, joka rakasti auttaa muita. Eräänä aurinkoisena aamuna pieni vaaleatukkainen eurooppalainen tyttö huomasi Merikuhakäärmeen kaukaa. Hän oli utelias ja vilkutti olennolle, joka vilkutti ujosti takaisin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Merikuhakäärme uskalsi näyttäytyä jollekulle.

The First Sight of the Merikuhakäärme

A shiny seashell on the shore with a flower placed beside it, the sea in the background

Merikuhakäärme oli aina asunut syvänmeren äärellä ja tarkkaillut kyläläisiä etäältä. Se rakasti nähdä heidät onnellisina ja jätti usein rannalle lahjoja, kuten kiiltäviä simpukankuoria. Eräänä päivänä pikkutyttö löysi kauniin simpukankuoren ja tiesi, että sen täytyi olla Merikuhakäärmeeltä. Hän päätti jättää vastineeksi kukan, toivoen voivansa kiittää salaperäistä olentoa. Tästä pienestä eleestä alkoi ystävyys tytön ja Merikuhakäärmeen välillä.

How It All Began

Merikuhakäärme looking at a collection of small gifts on the shore, a gentle smile on its face

Vaikka Merikuhakäärme auttoi mielellään, se tuntui joskus yksinäiseltä. Se kaipasi ystävää, joka todella ymmärtäisi sitä. Pienen tytön ystävällisyys lämmitti sen sydäntä ja sai sen tuntemaan itsensä vähemmän yksinäiseksi. Joka kerta, kun tyttö jätti lahjan, Merikuhakäärme tunsi ilon värähdyksen. Se halusi kuulua kylään, mutta oli vielä liian ujo lähestyäkseen.

Merikuhakäärme's Longing

a blonde girl looking at the lake trying to see the sea dragon

Eräänä päivänä tyttö kokosi ystävänsä ja kertoi heille Merikuhakäärmeestä. Yhdessä he päättivät jättää rannalle suuren, värikkään maalauksen. Merikuhakäärme oli niin liikuttunut heidän ystävällisyydestään, että se vihdoin uskalsi tulla lähemmäs. Lapset hurrasivat ja ottivat sen avosylin vastaan. Siitä päivästä lähtien Merikuhakäärme ei ollut enää salaisuus, vaan kaikkien rakas ystävä.